Suomiräpin vallanvaihto: Heini Strandin Hyvä verse

Heini Strand: Hyvä verse - suomiräpin naiset

Kansi: Bifu, bifffen.com

Kustantanut: Into Kustannus (2019)

Sivuja: 200

Arvostelukappale

"Maskuliiniset piirteet ja koko kuvasto on räpissä niin vahvaa. Naisena täytyy ottaa sitä haltuun tavalla, joka ei ole tosi monelle naisoletetulle helppoa tai ominaista. Meidän täytyy laajentaa tapoja, miten hiphopin sisällä saa itseään ilmaista."

- FanFan (SOFA)

Hyvä verse on yksi vuoden odotetuimmista kirjoistani eikä syyttä. Suomalaisten naisoletettujen räppärien äänet eivät ole päässeet tarpeeksi esille, sillä Hyvä verse on ensimmäinen kirja keskittyen heihin. Vaikka kuuntelenkin räppiä, tiesin vain hieman alle puolet haastatelluista artisteista. Viime kesänä (tai syksynä?) löysin SOFA-nimisen duon, jonka kautta löysin D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.-poppoon ja rakastuin uudelleen suomiräppiin sitten yläasteen, jolloin Elastinen oli kovinta, mitä tämän nuoren naisen hiphop-lautaselta löytyi. Onneksi ajat ovat muuttuneet, eikä parasta räppiä ole enää "Mä tiedän, et sul on joku toinen vielä,mut se joku ei oo kuin tiellä, kun mä aion viedä sut, kukaan ei voi mua kieltää"-tyyppinen misogyyninen uho. 

Strand on gradunsa suomiräpistä tehnyt kirjoittaja ja Hyvä verse 27 räppärin haastattelu erilaisista teemoista lyriikasta ja historiasta naisen asemaan musabisneksessä. Kirjassa käydään läpi suomiräpin synty muun muassa Mariskan, Marikon ja Yaviksen kautta ja käsitellään räpin nykyistä sanomaa myös uudempien artistien, kuten Adikian, Yeboyahin ja SOFAn kertomana. Kirja on hyvä paketti uutta ja vanhaa, jotain uutta löytyy varmasti jokaiselle. Haastatteluista koostuva kirja tuntuu välillä sirpaileiselta, mutta toisaalta, näin saadaan käsiteltäviin asioihin moniääninen näkökulma eikä luettavuus tästä juurikaan kärsi. Joidenkin haastateltavien kanssa on ehkä samaa mieltä, joidenkin eri mieltä ja se jos mikä on hyvä (luku)kokemus: vaikka mielipide eroaisikin omastasi, se ansaitsee silti päästä kuuluviin. Moniäänisyyttä kaipaavat haastatellut artistitkin suomiräppiin iänikuisen misogynian ja uhoamisen sijaan. 

Kirjassa on otettu tiukka rajaus naisoletettuihin artisteihin eikä esimerkiksi rodullistamista oteta kirjassa huomioon, ja se selkeästi sanotaankin johdannossa. Vaikka aiheen rajaaminen on ymmärrettävää, olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös tähän liittyvää kommentointia, sillä haastateltavana oli useampikin rodullistettu räppäri. Kirja tuo kuitenkin monipuolisia näkemyksiä ja mielipiteitä esiin ja jokaisella artistilla onkin oma lähtökohtansa musiikin tekemiseen ja "naisräppärinä" olemiseen. Hyvä verse on nerokas sanaleikki siitä sanaparista, jotka naisräppärit yleensä kuulevat: "hei sulla on hyvä perse". Nämä naiset eivät jää miehille toiseksi verseissä ja kirja antaakin tärkeän viestin suomiräp-skenelle: valta on vaihtunut ja faktahan on, et matriarkaatti on koskematon. 

postattu alunperin bookishteaparty-blogissa