Tekstit

Tietää vai olla tietämättä? Kas siinäpä etuoikeutetun ihmisen pulma - esittelyssä Rebecca Solnitin Whose Story Is This?

Kuva
Rebecca Solnitista on tulossa hyvää vauhtia suosikkifeministini. Hänen esseeteoksensa ovat viisaita, viihdyttäviä, järkyttäviä ja herätteleviä. Solnit hallitsee ajankohtaisista aiheista puhumisen ja osaa tunnistaa oman asemansa etuoikeutettuna valkoisena naisena.

Whose Story Is This? -esseekokoelma jatkaa Solnitin esseesarjaa, joista varsinkin viimeisimmät ovat käsitelleet kielen ja tarinoiden merkitystä. Siinä missä Call Them by Their True Names käsittelee kieltä ja narratiiveja, sitä, millaisia tarinoita yhteiskunnassamme kerrotaan, keskustelee Whose Story Is This? enemmän siitä, kenen tarinoita yhteiskunnassa tuotetaan ja kuunnellaan. Aiheet linkittyvät niin tiukasti yhteen, että suosittelen molempien lukemista - enkä vähiten siksi, että Call Them by Their True Names on yksi parhaista feministisistä teoksista, joita olen lukenut.

Tässä uusimmassa teoksessaan Solnit nostaa esille sen, että tieto ei ole ainoa tapa, joka ohjaa etuoikeutettujen ihmisten valta-asemaa. Päinvastoin, usein…

Anu Kaaja: Muodonmuuttoilmoitus

Kuva
Anu Kaaja - High Five! Me like a lot.
Luen Muodonmuuttoilmoitusta aamujunassa ja hykertelen. Eivätpä kanssamatkustajat tiedä, että tässä istuu nainen, jonka päässä on menossa (sukupuoli)vallankumous. Anu Kaaja astuu junavaunuun ja lyö tahtia kädellään.

Me huudetaan:
riekutaan
riekutaan
riekutaan!

Konduktöörikin huutaa niin, että hänen poskensa ovat punaiset kuin kuvitteellisen vaalivoittajapuolueen puheenjohtajalla. 
Muodonmuuttoilmoitus on läpeensä (!) piristävä novellikokoelma. Meno on reipasta ja räävimätöntä ja kyytiä saavat luutumat jos toisetkin. Kaajan useimpien novellien tyylilaji on riemukas groteski. On seksiä, panemista ja monenlaista muutakin seksuaalisuuteen kiertyvää ilmentymää. Jos niitä kuitenkin pysähtyy raaputtamaan, huomaa varsin pian, että Kaajan kuvasto ei ole kosiskelumielessä seksuaalitarkoituksellista, vaan kyse on enemmästä; vankasta kritiikistä yhteiskuntamme yliseksualisoitumista kohtaan. Ranskalainen filosofi Michel Foucault kirjoitti jo vuosina 1976-1984 i…

Nainen väkivallan alla - Nawal El Saadawin Nainen nollapisteessä

Kuva
"Se mitä puhun on totta. Ja totuus on julma ja vaarallinen." Nämä sanat lausutaan Nawal El Saadawin romaanin Nainen nollapisteessä (1975) loppupuolella mutta ne symboloivat hyvin koko teosta. El Saadawi on kirjoittanut tämän teoksen tositapahtumien pohjalta: työskennellessään tutkijana hän sai kuulla naisesta, joka oli tuomittu murhasta, ja kiinnostui tämän tarinasta. Se, mitä romaanissa kuvataan, on monelle (naiselle) totta. Ja se totuus on monella tapaa julma ja vaarallinen ja uhkaa naisen itsenäisyyttä ja vapaata tahtoa.
Nainen nollapisteessä kertoo Firdauksen, epävakaissa oloissa kasvaneen ja sittemmin prostituoituna työskennelleen naisen, tarinan. Vanhempien menehdyttyä Firdaus päätyy asumaan setänsä luokse, mutta tämän uusi vaimo ei sulata Firdausin läsnäoloa. Niinpä nuori nainen lähetetään ensin väkivaltaiseen avioliittoon, minkä jälkeen hän pakenee kadulle. Firdaus alkaa työskennellä prostituoituna. 
El Saadawi käsittelee teoksessaan naisen asemaa ja kunniaa arabiyhte…

Lateksi-Teiresias ja purkautuva sidonta – Ars Erotica

Kuva
ARS EROTICA

Konsepti, ohjaus: Anna Cadia
Koreografia: työryhmä | the working group
Esiintyjät: Janne Marja-aho, Emilia Kokko
Äänisuunnittelu ja musiikki: DJ Kridlokk
Puku-, valo- ja tilasuunnittelu: Minttu Vesala
Esitysdramaturgi: Aune Kallinen
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Anna Cadia, Anne Koutonen
Kuva: Timo Wright



Punainen. Synti. Lisää punaista. Ihmisiä huoneen joka laidalla, ei turvaa. Patjoja, narua. Neliö. Jytisevät biitit. Kolme kierrosta narua. Musiikin askellus. Tunkeutuminen ulos kuoresta. Purkautuva sidonta. Hidas vapautuminen. Altistuminen ulkoiselle. Vapaasti putoavat köydet. Kokovartalopuvut. Maskit kasvojen peittona.

Makuulle laskeutuvat patjat. Hellyys. Köysien poimiminen. Pelottavat silmä- ja suuaukot. Kaksi sidontaa, peilikuvat. Käsivarsi paketissa. Kimpun kannattelu. Kuin pitelisi lasta, lemmikkiä. Hellä laskeminen maahan. Pysähtymättömyys, pienet, etsivät liikkeet. Ihmettely. Haju. (Suojautuminen.) Varominen. Piirteiden häivytys. Lähestyvä vaara. Räjähd…

Tyttöjen välisestä ystävyydestä?

Kuva
Katie Lowen Jumalten verta suonissamme (2019)on tarina nuorista naisista ja noituudesta, ystävyydestä ja murhista. Nuorten naisten ystävyys sävytettynä noituudella olisi antanut hurjan hienot lähtökohdat melkoiselle feministiselle tykitykselle.

Mutta ei, ei sitten millään.

Pieleen mennään niin monessa kohtaa ja niin monella tavalla. Päähenkilöt, nuoret naiset, ovat ilkeitä, epämiellyttäviä ja jopa inhottavia hahmoja. Heidän välilleen kehittyvä "ystävyys" (kyllä, heittomerkit ovat tarpeen tässä kierossa suhteessa, joka tyttöporukan välille muodostuu) on juuri sellaista Mean Girls-tyyppistä valtataistelua, mustasukkaisuutta, draaman täyteistä suosiossa pysyttelyä, riippuvuutta, kiristämistä ja jatkuvaa toisen loukkaamista.
En kiellä, ettenkö olisi itsekin pitänyt Mean Girls- elokuvasta vuosia sitten, mutta tällainen yliampuva käyttäytyminen toimiikin luultavasti paremmin komediaelokuvassa kuin tällaisessa synkemmässä ja vakavammassa kirjassa.

Nuoret tytöt puhuttelevat ystäviää…

Maija Muinonen: sexdeathbabies

Kuva
Maija Muinonen: sexdeathbabies
214 sivua
Teos (2019)


Kun sain käsiini Maija Muinosen uutuusromaanin sexdeathbabies ensimmäinen ajatukseni oli, että Ideal of Sweden on laajentanut toimintaansa kirjojen kustantamiseen. Muinosen kirjan kansidesign muistuttaa nimittäin ihan harvinaisen paljon Ideal of Swedenin kännykkäkuoria.

Vaan ei kansi kirjaa pahenna, eikä tämä sexdeathbabiesin kansi herätä minussa edes mitään huonoja viboja - mitä nyt vaan vei ajatukset ihan muualle kuin kirjoihin. Ja hetkinen. Nyt kun katson kirjan kansikuvaa tämän tekstin vasemmalla puolella näen ensimmäiseksi nännit ja vatsan sen sisäpuolelta kuvattuna. Paljon rasvaa. Hmm!

Olen lukenut Muinoselta vuonna 2014 romaanin Mustat paperit. Se on kirjeromaani, joka on kerrottu oman kuolemansa tilanneen Ann Mielin näkökulmasta ja siinä Ann Miel pyrkiii määräämään, miten hänen poikansa Lucin elämän tulee mennä.

Temaattisesti sexdeathbabies on suoraa jatkumoa Mustille papereille, sillä siinäkin on pääosassa kuolema. Tällä k…

Vaiettu vagina

Kuva
"He ovat yrittäneet sensuroida sanaa kaikkialla, missä  Vaginamonologeja on esitetty ja missä siitä on puhuttu; se on jätetty pois sanomalehdistä, tavarataloissa myytävistä lipuista, mainosjulisteista teattereiden ulkopuolella, lippukassojen puhelinvastaajista, joissa ääni sanoo vain "Monologeja" tai "V. monologeja".
 "Minkä takia?" minä kysyn. "Vagina" ei ole pornografinen sana; se on itse asiassa lääketieteellinen termi, ruumiinosan nimi kuten "kyynärpää", "käsi" tai "kylkiluu".
 "Ei se ole ehkä pornografinen", ihmiset sanovat, "mutta se on ruma sana. Entä jos pikkutyttäremme kuulisivat sen? Mitä me heille sanoisimme?"
 "Ehkäpä voisitte kertoa heille, että heillä on vagina", minä vastaan."

Eve Enslerin Vaginamonologeja (1998) käsittelee vaginaa monipuolisesti, rikkoen sanan päällä leijuvaa häpeää ja pelkoa. Vaginamonologeissa pääsee ääneen monenikäisiä naisia, taustoiltaan ja s…