p ä ä h e n k i l ö

Roxane Gay (toim.) Not that bad Harper Perennial 2018 350 s. Pisteitä: 5/5 Sisältövaroitus: raiskaus, seksuaalinen väkivalta, trauma, seksismi Tätä lukukokemusta ei ole helppo sanallistaa. Se, mitä ajatuksia ja, ennen kaikkea, mitä tunteita  Not that bad - Dispatches from Rape Culture  minussa herätti, ei ole kuvattavissa sanoin. On vaikea yhdistää kaikki ajatukset, kokemukset, muistot, mielikuvat, pelot ja tarinat yhdeksi postaukseksi, jossa käsittelee sitä, miten raiskauskulttuurista kertova esseekokoelma palauttaa lukijan omien traumojensa äärelle.  Not that bad  on äärimmäisen ajankohtainen teos. Alabamassa päätettiin kiristää aborttia laittoman tiukaksi: nyt sitä ei saa edes, vaikka olisi joutunut raiskauksen tai insestin uhriksi. 25 miestä päättivät naisten kehoista, ja kuten joku fiksusti totesikin, nämä miehet eivät kannata elämää ( pro-life ) vaan synnyttämistä ( pro-birth ). Sillä, mitä naisen keholle tapahtuu tai mitä nainen voi keholleen...

Heini Strand: Hyvä verse - suomiräpin naiset Kansi: Bifu, bifffen.com Kustantanut: Into Kustannus (2019) Sivuja: 200 Arvostelukappale "Maskuliiniset piirteet ja koko kuvasto on räpissä niin vahvaa. Naisena täytyy ottaa sitä haltuun tavalla, joka ei ole tosi monelle naisoletetulle helppoa tai ominaista. Meidän täytyy laajentaa tapoja, miten hiphopin sisällä saa itseään ilmaista." - FanFan (SOFA) Hyvä verse on yksi vuoden odotetuimmista kirjoistani eikä syyttä. Suomalaisten naisoletettujen räppärien äänet eivät ole päässeet tarpeeksi esille, sillä Hyvä verse on ensimmäinen kirja keskittyen heihin. Vaikka kuuntelenkin räppiä, tiesin vain hieman alle puolet haastatelluista artisteista. Viime kesänä (tai syksynä?) löysin SOFA-nimisen duon, jonka kautta löysin D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.-poppoon ja rakastuin uudelleen suomiräppiin sitten yläasteen, jolloin Elastinen oli kovinta, mitä tämän nuoren naisen hiphop-lautaselta löytyi. Onneksi ajat ovat muuttuneet...

Agnes Smedley: Maan tytär Kääntöpiiri 1991 (1929) 372 s. Suom. Kersti Juva Tämä oli naisten valtakunta! Yksin aviomiestensä edessä nämä naiset vain valittivat ja tottelivat tylsinä, eivätkä miehet paljoa puhuneet; he avasivat suunsa vain varmistaakseen sukupuolensa ikiaikaiset oikeudet ja etuoikeudet. Mutta entäs joukossa! Miten naiset komentelivat miehi! Ja miehet astelivat pihassa pyydellen ihmisiä todistajiksi kärsimyksilleen. Feminismi ei ole kiinnostunut pelkästään sukupuolista vaan varsinkin nykyään, intersektionaalisen feminismin aikakautena, myös muut (rakenteelliset) erot ja niiden vaikutukset ovat tärkeä osa feminististä keskustelua. Ihmisen identiteettiin vaikuttavia eroja on monia (esim. rotu, seksuaalisuus, toimintakykyisyys). Tässä tekstissä nostan esiin yhteiskuntaluokan ja erittelen, miten yhteiskuntaluokan vaikutus ilmenee yhdusvaltalaisen kirjailijan Agnes Smedleyn romaanissa Maan tytär (1929). On huomattava, että kirjoitan tätä tekstiä korkeasti koul...

Mitä jos seksismi keikahtaisi toisin päin? Naomi Aldermanin The Power (2016), joka löytyy nyt Marianna Kurtton suomentamana Voima-nimellä, spekuloi valtasuhteita ja sukupuolta yhteiskunnassa, joissa naiset saavat haltuunsa voiman, joka tekee heistä fyysisesti ylivertaisia miehiin nähden.  "It doesn't matter that she shouldn't, that she never would. What matters is that she could, if she wanted. The power to hurt is a kind of wealth." Kirja seuraa yhteiskunnan muutosta kolmen naishahmon ja yhden miehen näkökulmasta. Hahmot asuvat eri puolilla maailmaa, ja Voima pyrkii tutkailemaan seksismiä monikulttuurisesta näkökulmasta. Siitä huolimatta kirjaa on esimerkiksi kritisoitu muslimimaiden naisten epärealistisesta kuvaamisesta . Vuonna 2016 julkaistulta sukupuolta käsittelevältä romaanilta odottaisi myös vähemmän binääristä otetta sukupuoleen, mutta valitettavasti sukupuolivähemmistöjä ei käsitellä lainkaan. Sillä tapaa Voima ottaa siis vanhentuneen otteen suku...